About Eija Koskivaara

Dr. Sc. (Econ. & Bus. Adm.), Information Systems, Turku School of Economics, University of Turku. Hobbies: sport (especially orienteering), physical activity, newsPAPERs reading early in the morning, poetry, poeam writing.

Maanpäällinen osoite

Sain viestin tiedemaailmasta, missä tiedusteltiin, mikä on maanpäällinen osoitteeni. Mielenkiintoinen ja kysymyksiä herättävä tiedustelu.

Pienet aivosolut raksuttavat: onko minulla osoite myös esimerkiksi helvetissä ja taivaassa. Tai kenties molemmissa.

Kysyjä oli kuitenkin luultavasti halunnut korostaa, että ei kaipaa sähköpostiosoitettani vaan fyysistä sellaista. Ja taas aivosolut raksuttavat: annanko kotiosoitteeni, työpaikan osoitteen vai postilokero-osoitteen, jos satun sellaisen omaamaan. Joissain tapauksessahan halutaan vain ”kalastella” henkilöstä riittävästi tietoja, jotta niitä voidaan väärinkäyttää.

Tärkeintä lienee lähettäjän ja vastaanottajan kannalta, että posti/viesti löytää perille ja että lähetys saapuu ajoissa. Vastaanottaja ei voi paljon prosessin tehokkuuteen vaikuttaa, muuten kuin antamalla oikeat ja riittävät tiedot.

Mutta on tilanteita, että ”kaikki” muuttuu tai lakkaa olemasta. Ja sitten pitää alkaa päivittämään yhteystietoja. Olenko varmasti ilmoittanut kaikkille mahdollisille tahoille, että osoitteeni on muuttunut? Onneksi tähän ongelmaan on kehitetty keskitettyjä palveluja, että ainakin suurin osa virallisista osoitteista päivitty yhdellä ilmoituksella. Lisäksi ”posti” on alkanut tarjota sähköistä osoitetta.

Onko tulevaisuudessa niin, että samalla kun henkilö saa sotunumeron, niin samalla hän saa myös sähköisen kodin? Kuka elää, hän näkee.

Mutta jo nyt voimme lukea JulkICTstarategia ehdotuksen, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Täältä löytyy varmasti asioita, jotka kiinnostavat sekä tietojärjestelmätieteen että johtamisen tutkijoita ja tekijöitä. Kuntasektorin tietotekniikkainvestoinnit ovat 10-kertaistuneet 30-vuodessa ja tuplaantuneet 15-vuodessa.

Strategian yhtenä ”tavoitteena on, että tieto- ja viestintätekniikasta tulee arkipäiväinen osa kuntien ja virastojen toimintaa ja johtamista. Uusimman teknologian ja tiedon hyödyntäminen täysipainoisesti toiminnan kehittämisessä vaatii osaamista, jossa korostuu tarve samanaikaisesti ymmärtää toiminnan tarpeet ja kehittämissuunta sekä tietotekniikan mahdollisuudet. Kaikilla julkisen hallinnon organisaatioilla tulee olla tämä kyvykkyys. ICT-palvelujen kehittäminen ja hankinta edellyttää hyvää osaamista. Osaamisen on oltava organisaation käytössä aina tarvittaessa. Tietohallinnon painopisteen tulee olla toiminnan kehittämisen tukemisessa. Kyvykkyyksinä tämä tarkoittaa esimerkiksi projektien hallintaa, toiminnan analyysimene-telmiä, strategista hankintaosaamista ja kokonaisarkkitehtuurin hallintaa.”

Onneksi näitä asioita voi opiskella ja niitä opetetaan mm. Turun kauppakorkeakoulussa. Tutustu lähemmin vaikka englanninkieliseen maisteriohelmaamme ja englannin kieliseen opinto-oppaaseemme sivuille 28-36.

Mainokset

Idea flow

One of my hobby is poetry and poem writing. For me the poem writing is easiest when I am intensively involved with  something like research work that requires heavy concentration. In the middle of this kind of process the poem ”Idea flow” came out of my mind.

Idea flow

once there’s a flow

let your ideas go

never know

when they grow

With my poems I want to cheer up my day and share it.

If my lyrics rise your appetite… (mostly in Finnish) visit

http://eijakoskivaara.vapaavuoro.uusisuomi.fi/ or here

http://eijakoskivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Start-up Sisters in Turku

Boost Turku Entrepreneurship Society järjestään tänään  (10.10. eli Aleksis Kiven päivänä) erityisesti naisopiskelijoille suunnatun keskustelutilaisuuden. Tarjolla on myös työpaja luovuudesta.

Paikalla Tykistönkatu 4B:ssä klo 18 alkaen ovat mukana:
– Tribune Studiolta Elina Arponen
– Colorado Orderilta Karoliina Korppoo.

Boost Turku on opiskelijayhteisö, joka kannustaa ja auttaa alueen opiskelijoita luomaan ja kehittämään yritysideoita.

Boost Turku Entrepreneurship Society organizes today 10th of October in Tykistönkatu 4B at 6.00 pm an open discussion for game developers. Especially ladies are welcomed.

Elina Arponen from Tribune Studio and Karolina Korppoo from Colorado Order will share their experiences from start-up environment. There will also be a workshop on creativity.

Lisää Boost Turusta / More from Boost Turku: http://www.boostturku.com

 

Tekniikka petti Turussa

Turun kaupungintalon remontin yhteydessä on uusittu kokousjärjestelmä. Tai niin ainakin luultiin. Sillä järjestelmä kaatui heti alkajaisiksi eilisessä (1.10.2012) kaupunginvaltuuston kokouksessa, eikä sitä pystytty palauttamaan kokouksen aikana. Päätökset saatiin tehtyä nimenhuutoäänestyksellä.

Järjestelmä oli toiminut projektijohtaja Tuomas Heikkisen mukaan testausvaiheessa moitteettomasti. Näin on varmasti ollut. Mutta.

Itse pääsin tarkastuslautakunnan ominaisuudessa testaamaan kyseistä järjestelmää testiympäristössä viime viikolla. Syystä tai toisesta saimme järjestelmän jumiin alta aika yksikön. Ongelma viestitettiin eteenpäin ja osa ongelmista liittyi varmasti tietoliikenneyhteyksiin, mutta kenties järjestelmässä on vielä jotain muitakin puitteita.

Myönnän, että ainakin itse käytin tilaisuutta hyväkseni ja toimin ”valekokouksessa” hieman kurittomasti. Olen sitä mieltä, että ihmisille tarkoitettu tietojärjestelmä pitää testata erittäin huolellisesti, koska aina on joku joka käyttää tai yrittää käyttää järjestelmää väärin syystä tai toisesta. Tästä syystä kaikki teknisesti mahdolliset ongelmat kannattaa sulkea pois etukäteen. Samasta syystä testaajina pitää olla myös hyvin erilaisia ihmisiä, koska heillä on eri tapoja käyttää järjestelmiä.

Ongelmista huolimatta, uskon, että tieto- ja viestintäteknologian avulla demokraattinen päätöksenteko tulee lähemmäksi meitä jokaista. Tulee ehkä uusia tapoja toteuttaa demokratiaa esimerkiksi kuntatasolla.

Tulkaa tytöt ICT-alalle!

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa esitti Turun Sanomissa (23.9.) huolensa erityisesti tyttöjen hiipuvasta matematiikan innostuksesta ylioppilaskirjoituksissa. Viime vuosina lähes 30 prosenttia tytöistä ei ole kirjoittanut matematiikkaa lainkaan, myöskään pojista noin 10 prosenttia ei kirjoita matematiikkaa.

Haste ei ole uusi, mutta se on valitettavaa, koska näin rajoitetaan tulevaa ammatinvalintaa tai tehdään polku pidemmäksi. Matematiikkaa tarvitaan kaikkialla, monissa aivan arkipäivän ongelmissa. Kuka laskee lääkeannoksen, kuka laatii budjetin tai arvioi vuosittaisen lainakoron? Onko alennukset laskettu oikein? Riittävätkö rahat?

Mikäli palkkatasa-arvo kiinnostaa, niin informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) alalla se toteutuu varsin hyvin, sillä naisen euro on 96 senttiä eli melkein kokonainen euro. Ei ihan huono diili maassa, jossa yleisesti naisen euroa on 82 senttiä.

ICT-ala kaipaakin lisää naisia. Tytöt ja nuoret naiset käyttävät innokkaasti tietotekniikkaa, mutta suurin osa tyytyy päivittelemään tietotekniikan monimutkaisuutta sen sijaan että lähtisi itse kehittämään käyttäjäystävällisempiä ratkaisuja. Naisia kaivataan alalle, jotta saadaan tärkeää osaamista ja uusia näkökulmia palveluiden ja sovellusten kehitykseen.

Matematiikan tohtori Marjatta Näätänen uskoo kulttuurin ja asenteiden vaikuttavan tyttöjen intoon opiskella matematiikkaa. Tytöillä ja pojilla on yleensä yhtäläinen kiinnostus ja osaamistaso matematiikan suhteen, mutta yläkoulussa tapahtuu usein muutos. Onko meillä kykyä ja halua vastustaa tätä muutosta?

Tärkeitä ovat tietysti matematiikanopettajat ja kodit. Avainasemassa lienevät kaverit. Entä, mikä on julkinen mielipide matematiikasta. Osataanko me myydä matematiikkaa yhtenä kielenä? Yhtenä universaalina kommunikaatiovälineenä?

Entä mitä me täällä tietojärjestelmätieteessä voisimme tehdä, että ICT-ala olisi houkuttelevampi. Vinkkejä voi hakea vaikka Teknologiateollisuuden Naisia ICT-alalle! tutkimuksesta. Tähän opukseen kannattaa muuten tutustua, jos olet kiinnostunut ICT-alasta – sukupuolesta huolimatta:

http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/tiedotteet/2011-8

http://www.teknologiateollisuus.fi/fi/uutishuone/nict.html

 

Esimies

Olin viime perjantaina Turun liikuntalautakunnan 90-v juhlissa Kupittaan urheiluhallissa. Sain nautti hienon kavalkadin Turun lähihistoriaa liikunnan ja urheilun silmin. Sain tavata myös monia tuttuja liikuntavaikuttajia.

Yksi heistä oli Virtasen Leena, eräs aikakautensa parhaista jalkapalloilijoista. Leenalla on yhä edelleen monta rautaa tulessa. Yksi rauta hehkuu Turun kauppakorkeakoululle. Leena tiedustelinkin, että mitä kuuluu, kun meillä on nyt uusi esimies.

Jäin pieneksi aikaa sanattomaksi, kun en ollut aivan varma, tarkoittiko Leena:

  1. yliopiston uutta rehtoria
  2. kauppakorkeakoulun uutta johtajaa
  3. johtamisen laitoksen uutta johtajaa
  4. tietojärjestelmätieteen uutta vastuuopettajaa.

No Leena vannoutuneena kauppakorkeakoululaisena tarkoitti tietysti johtaja Markus Granlundia ja jatkoi samaan vetoon, että asia on ollut kovin vähän mediassa. No tällä viikolla asia korjaantui yhdeltä osalta. Markus lähetti viestiä meille kauppakorkeakoululaiselle uuden ”Johtoryhmän blogin”

https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/tse/ajankohtaista/mita-meille-kuuluu/default.aspx välityksellä. Hyvä näin, olemme ajassa mukana.

Mutta takaisin tuohon esimiesjuttuun. Sattumaa –  tai ei – niin edellä mainitsemani kvartetti on kokonaisuudessaan miehiä. Pitäisikö minun, peruskoulun kasvatin, olla siitä jotain mieltä? Onko naisten rekrytoituminen johtotehtäviin lähes mahdoton juttu? Miksei kenkä sovi? Onko vika jalassa vai kengässä?

Eikä se naisen ja miehen määrittely ole mustavalkoista. Saatikka aina selvää. Katsoin eilen Prisma dokumenttia: Minä ja sukupuoleni: http://areena.yle.fi/tv/1635191

Aina välillä kohtalo puuttuu peliin.

Miljoonan harha

Edellisessä artikkelissä Suvi pohdiskeli, että havainnointi on haastava aineistonkeruumenetelmä. Entä sitten tämä realimaailman havainnointi?

Kuuleminen, kuunteleminen ja ymmärtäminen ovat vaikeita. Tänään huomasin sen taas, kun kuuntelin YLE Puhetta aamulla. Kuulin, että Turun yliopistolle on tulossa ensi vuonna miljoonan euron tappio. Tuleva tappio tuntuu aina kurjalta, eikä nosta mielialaa.

No kyseessä oli uutinen tutkintotavoitteiden ja todellisuuden lähenemisestä ministeriön ja yliopiston tulosneuvotteluissa. Lupaus ja lunastus lähenevät. Onko se sitten niin paha asia, että se tehdään, mitä luvataan ja siitä palkitaan? Eikö tämä ole johtamisen ja organisoinnin peruskysymys? Ja välineitä on kehitetty: tavoitejohtaminen, tulosjohtaminen, asiantuntija-organisaation johtaminen, verkostojohtaminen, vituaalijohtaminen, …

Uusi rehtorimme Kalervo Väänänen tarjoaa ensimmäiseksi lääkkeeksi koulutusohjelmien prosessien virtaviivaistamaista. Tätä me täällä tietojärjestelmätieteessä olemme harjoittaneet viimeksi viime keväänä. Ja nyt opiskelijoille tarjotaan kurssit aikaisempaa tehokkaammin ja tuottavammin – toivottavasti. Mielenkiintoista on nähdä, miten
lääke vaikuttaa. Pystyvätkö opiskelijat valmistumaan tavoitteellisemmin?