Improvisoinnista

paasiainenOlen tässä viime aikoina lukenut erilaisista käytännöistä ja improvisoinnista yrityksissä. Ohjelmistopuolen artikkeleissa on ilmeisesti ollut vallalla sellainen uskomus, että ohjelmistot tehdään aina jonkun tietyn ennalta päätetyn metodin tai mallin mukaan. Käytäntöä kun on sitten tutkittu, on havaittu, ettei asia olekaan ihan niin, vaan monesti ei käytössä ole mitään metodia, ja toisinaan vain osa metodista on käytössä.

Johtamisen puolella taas on kuulema ajateltu, että johtaja päättää, mitä tapahtuu, ja alaiset tekevät ennakoitujen suunnitelmien mukaan.  Onneksi jotkut tutkijat ovat havainneet, että usein työntekijät joutuvat improvisoimaan, kun ennalta suunniteltu toimintatapa ei ole jostain syystä toiminutkaan tai sellaista ei ole tehty lainkaan.

Yrityksen tai julkisen organisaation pitää tietysti hyväksyä se, että työntekijät ovat oman alansa asiantuntijoita, ja osaavat ratkoa ongelmia ja keksiä hyviä käytäntöjä.  Esimerkkinä voi olla vaikka sähköpostitietojärjestelmän ”kaatuminen”. Siihen on varauduttu monin eri tavoin ja on olemassa myös suunnitelma, miten ongelmasta selviydytään. Mutta koska kaikkeen ei voida suunnitelmassa varautua, IT-asiantuntijat joutuvat improvisoimaan kun joku työntekijä on tartuttanut viruksen yrityksen tietoverkkoon liittämällä siihen ulkomailla ”huolletun” työkoneensa. Oman järjen käyttö on siis hyvä asia!

Joissain organisaatioissa johdon tai vaikka hallintohenkilökunnan on taas vaikea hyväksyä, että asioita tehdään ja halutaan tehdä eri tavoin kuin ennalta on suunniteltu. Tämä on varmasti ongelmallista, kun asiaa ruvetaan tutkimaan, johdon pitää hyväksyä tutkijoiden läsnäolo, vaikka he tutkivat sellaista toimintaa, mikä ei välttämättä johdon mielestä ole hyväksyttävää. Nähtäväksi jää, pääsemmekö me haastattelemaan tai havainnoimaan improvisoijia.

Oli kyse sitten muutosvastarinnasta tai siitä ettei uusista ideoista pidetä, asiantuntijat ovat kuitenkin tuottavammillaan kun he saavat tehdä mitä he haluavat.

Hauskaa pääsiäistä!

Advertisements