Maanpäällinen osoite

Sain viestin tiedemaailmasta, missä tiedusteltiin, mikä on maanpäällinen osoitteeni. Mielenkiintoinen ja kysymyksiä herättävä tiedustelu.

Pienet aivosolut raksuttavat: onko minulla osoite myös esimerkiksi helvetissä ja taivaassa. Tai kenties molemmissa.

Kysyjä oli kuitenkin luultavasti halunnut korostaa, että ei kaipaa sähköpostiosoitettani vaan fyysistä sellaista. Ja taas aivosolut raksuttavat: annanko kotiosoitteeni, työpaikan osoitteen vai postilokero-osoitteen, jos satun sellaisen omaamaan. Joissain tapauksessahan halutaan vain ”kalastella” henkilöstä riittävästi tietoja, jotta niitä voidaan väärinkäyttää.

Tärkeintä lienee lähettäjän ja vastaanottajan kannalta, että posti/viesti löytää perille ja että lähetys saapuu ajoissa. Vastaanottaja ei voi paljon prosessin tehokkuuteen vaikuttaa, muuten kuin antamalla oikeat ja riittävät tiedot.

Mutta on tilanteita, että ”kaikki” muuttuu tai lakkaa olemasta. Ja sitten pitää alkaa päivittämään yhteystietoja. Olenko varmasti ilmoittanut kaikkille mahdollisille tahoille, että osoitteeni on muuttunut? Onneksi tähän ongelmaan on kehitetty keskitettyjä palveluja, että ainakin suurin osa virallisista osoitteista päivitty yhdellä ilmoituksella. Lisäksi ”posti” on alkanut tarjota sähköistä osoitetta.

Onko tulevaisuudessa niin, että samalla kun henkilö saa sotunumeron, niin samalla hän saa myös sähköisen kodin? Kuka elää, hän näkee.

Mutta jo nyt voimme lukea JulkICTstarategia ehdotuksen, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Täältä löytyy varmasti asioita, jotka kiinnostavat sekä tietojärjestelmätieteen että johtamisen tutkijoita ja tekijöitä. Kuntasektorin tietotekniikkainvestoinnit ovat 10-kertaistuneet 30-vuodessa ja tuplaantuneet 15-vuodessa.

Strategian yhtenä ”tavoitteena on, että tieto- ja viestintätekniikasta tulee arkipäiväinen osa kuntien ja virastojen toimintaa ja johtamista. Uusimman teknologian ja tiedon hyödyntäminen täysipainoisesti toiminnan kehittämisessä vaatii osaamista, jossa korostuu tarve samanaikaisesti ymmärtää toiminnan tarpeet ja kehittämissuunta sekä tietotekniikan mahdollisuudet. Kaikilla julkisen hallinnon organisaatioilla tulee olla tämä kyvykkyys. ICT-palvelujen kehittäminen ja hankinta edellyttää hyvää osaamista. Osaamisen on oltava organisaation käytössä aina tarvittaessa. Tietohallinnon painopisteen tulee olla toiminnan kehittämisen tukemisessa. Kyvykkyyksinä tämä tarkoittaa esimerkiksi projektien hallintaa, toiminnan analyysimene-telmiä, strategista hankintaosaamista ja kokonaisarkkitehtuurin hallintaa.”

Onneksi näitä asioita voi opiskella ja niitä opetetaan mm. Turun kauppakorkeakoulussa. Tutustu lähemmin vaikka englanninkieliseen maisteriohelmaamme ja englannin kieliseen opinto-oppaaseemme sivuille 28-36.

Advertisements