Mikä sinusta tulee isona?

Varsinaisessa blogivuorossa olevan kirjoittajan olevan estynyt (ensi viikolla ilmeisesti kaksi TSEpustusta!), päädyn kirjoittamaan taas.

Tapasin eilen uuden omaopiskelijani, ja niin kuin aiempinakin vuosina vastaavissa tilanteissa kysyin: ”Mikä sinusta tulee isona?” Päädyimme siis juttelemaan tietojärjestelmätieteestä (TJT) valmistuneiden työmahdollisuuksista sekä osaamisesta. Kunkin lukuvuoden alussa, saamme tietää uusien pääaineopiskelijoiden määrät ja heidät jaetaan omaopettajille, jonka tulisi pitää yhteyttä opiskelijoihin ja ohjata heitä esim. kurssivalinnoissa ym. muissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Itselläni on nyt 12 opiskelijaa, joilta enemmän tai vähemmän säännöllisesti kyselemällä olen saanut erittäin hyvää ja avointa palautetta esim. TJT:n kursseista ja toivottavasti hekin ovat kokeneet saavansa apua minulta.

No mitä TJT:n opiskelijat sitten osaavat, ja mihin päätyvät: mitä heistä tulee isona? Usein kuulee väitettävän, että yliopisto-opiskelijathan usein lähtevät maailmalle reppu täynnä teorioita, eivätkä tiedä käytännöstä mitään. Meillä TJT:ssä tilanne on opiskelijan kannalta siitä onnellinen, että useimmat pääsevät alan töihin jo ennen valmistumistaan (mikä ei aina edistä opiskelujen etenemistä), samoin useimmat tekevät gradunsa toimeksiantona, ja saavat jalan oven väliin sillä tavoin. Lisäksi olemme panostaneet hyviin ja relevantteihin vierailuluennoitsijoihin (omilla kursseillani on ollut mm. Jaakko Hallavo, Nicolas Fogelholm, Antti Leino ja tänä vuonna tulee Reijo Mesimäki) sekä erilaisiin yritysprojekteihin (Work Informatics -porukka on erityisesti kunnostautunut tässä) ja näiden kautta saadaan myös kontakteja. Oli todella ilahduttavaa, huomata viime vuonna Verkkoliiketoiminta -kurssilla, kun Petri Hollmén Lyyti Oy:stä antoi ex tempore tehtävän opiskelijoille, he välittömästi itsenäisesti muodostivat ryhmät ja vartin päästä Petrillä sai valita innokkaiden käsien joukosta pari, jotka ammattimaisesti esittivät oman ryhmänsä fiksut ratkaisut.Siis ainakin TSE:stä valmistuneet osaavat esiintyä, tehdä tiimityötä ja ratkaista ongelmia.

TJT:ssä lisäksi haluamme varmistaa, että opiskelijat osaavat perustaidot kuten tietojärjestelmän mallintamisen, tietokantojen perusteet ja lisäksi projektin johtamista, IT-palvelujen ostamiseen liittyviä asioita ym. Kuitenkin kukin opiskelija tulee varmaan parhaaksi asiantuntijaksi gradunsa myötä, oli se sitten pilvipalveluista, jatkuvuudenhallinnasta, tietojärjestelmien käyttöönotosta, virtuaaliorganisaatioista tms. Muistan kuitenkin itsekin pohtineeni valmistuessani maisteriksi, mistä voisin hakea töitä kun minulla ei ollut mitään muita konkreettisia taitoja kuin ohjelmointi. Vaikka itse olenkin sitä kokeillut ja todennut, ettei se minua kiinnosta, en ole sitä mieltä, että TJT:n opiskelijoiden tulisi opetella ohjelmointia ellei välttämättä sitä halua.

Monet opiskelijamme sijoittuvat asiantuntija- tai projektitehtäviin uransa alkumetreillä. Jotkut perustavat yrityksiä, ja myöhemmin monet päätyvät johtaviin asemiin, joko IT-osastolla tai yleisjohdossa ja jopa julkisorganisaatioissa, vaikka ylivoimaisesti suurin osa meneekin yksityiselle sektorille. Ainoa joukko, jolla näyttää olevan vaikeuksia työllistyä, ovat kansainväliset maisteriopiskelijamme. Meille tulee muutama kymmenen ulkomaista maisteriopiskelijaa vuosittain, ja suurin osa heistä lähtee valmistumisensa jälkeen muihin maihin, osittain siksi, että suomalaiset työmarkkinat ovat hyvin vaikeat, varsinkin jos suomen kieli ei vielä suju. Muutama uskalias kuitenkin jää tänne, ja viime kuuleman mukaan työnhaku kesti yli puoli vuotta, ja helpottui vasta kielikurssin jälkeen. Kv. maisteriopiskelijat ovat kuitenkin yhtä laadukkaasti koulutettua väkeä kuin kotimaisetkin ja monilla on takana työkokemusta suurissa monikansallisissa yrityksissä, joten heidän pitäisi olla aivan kelpo kandidaatteja. Valitettavan harvassa suomalaisessa yrityksessä kuitenkin tällaista yhdistelmää arvostetaan, vaikka he olisivat esim. vientiyrityksissä arvokas lisä. Muutamalle graduopiskelijalleni olen lupautunutkin suosittelijaksi, mutta puhelin ei ole vielä soinut.

Joka tapauksessa, vaikka aina voimmekin kehittää opetusta käytännön läheisemmäksi, muistan aina erään jo kauemmin työelämässä olleen opiskelijani sanat, kun hän sai kanditutkielmansa valmiiksi: ”Jos me oltais vaan tiedetty, että näitä ulkomaille ulkoistamisia on tutkittu ja miten niiden ongelmia voi ratkoa, me oltais siinäkin projektissa vältytty monelta ongelmalta”. Tieteellisellä ja teoreettisella osaamisellakin on paikkansa!

Tähän loppuun, silläkin uhalla, että joku opiskelija jättää opintonsa kesken ja lähtee työelämään: Harvard Business Review:n blogissa joitain aikoja sitten eräs rekrytoija kertoi millainen on hyvä CV ja työhakemus. Toivottavasti näistä on hyötyä muillekin!

Advertisements